Uutislistaukseen

Keiteleen seurakunta juhlii 150 vuotiasta historiaansa ja 145 vuotiasta kirkkoa

Tervetuloa Keiteleen seurakunnan 150-vuotisjuhlaan 3. adventtisunnuntaina 12.12.2021 klo 10.00 Keiteleen kirkkoon. Messun jälkeen juhlallisuudet jatkuvat kahvittelun, historiikin ja lauluesitysten parissa. Samalla juhlistetaan 145 vuotiasta Keiteleen kirkkoa. 

Keiteleen kirkko ulkoa talvella.

Juhlamessussa saarnaa rovasti Oiva Malinen ja kanttorina toimii Kaarina Saastamoinen. He molemmat ovat tehneet mittavan uran Keiteleen seurakunnassa, samoin kuin messussa Raamatuntekstit lukeva diakonissa Sirkku Saastamoinen. Messu kuullaan myös suorana lähetyksenä Radio Sandelsissa ja striimataan Keiteleen seurakunnan YouTube –tilille. 

Messun jälkeen juhlistetaan merkittävää päivää juhlakahveilla kirkossa, kuullaan seurakunnan historiikki ja koetaan Pielaveden ja Keiteleen kansalaisopiston Ensemble-lauluryhmän esitys. Ryhmää on harjoittanut Laura Ikäheimo ja juhlassa lauluryhmää johtaa kanttori Kaarina Saastamoinen.  

Seurakunnan historiassa alkaa uusi luku vuodenvaihteessa 

Keiteleen seurakunnan historia jatkuu vuodenvaihteen jälkeen Nilakan seurakuntana, kun Keiteleen ja Pielaveden seurakunnat yhdistyvät yhdeksi yhteiseksi seurakunnaksi.  

“Aika on monin tavoin muokannut maisemia, mutta pyhä pysyy. Näin tapahtuu myös näiden muutosten keskellä. Kirkko ja sen toiminta säilyy paikoillaan,” toteaa Keiteleen seurakunnan vs.kirkkoherra Arto Penttinen. 

Keiteleen seurakunta muodostettiin aikanaan Pielaveden läntisistä kyläkunnista. 

“Vuodenvaihteen jälkeen raja edelleen jakaa kahta kuntaa, mutta silloin olemme samaa seurakuntaa. Niinhän me nytkin kuulumme samaan evankelis-luterilaiseen kirkkoon, samaan Iisalmen rovastikuntaan ja samaa Ylä-Savon seurakuntayhtymään. Muutos voi tuoda jotain uutta, mutta olkoon se mahdollisuus.” Penttinen toteaa.  

Nilakan seurakuntaa yhdistää yhteinen vesistö. 

“Nilakka on tunnettu kirkkaista ja kalaisista vesistään, siksi se on hyvä nimi uudelle seurakunnalle. Vesistö on ennenkin yhdistänyt ihmisiä. Vedestä heijastuu taivaan sini. Samaa taivasta on nytkin yllämme siellä ja täällä. Myös hengellisessä merkityksessä.” Penttinen pohtii. 

Keiteleen seurakunta perustettiin 4.12.1871 

Keiteleen seurakunnan alkuaikoina Uusi Suometar -lehdessä 11.3.1874 on Ukko Salmelan kirjoitus seurakunnasta. “Seurakuntamme eroitti keisarillinen senaatti 4. päivänä joulukuuta 1871 Pielaweden pitäjästä, ja se sai nimekseen Keitele. Kuntamme on niin pikkunen, että tuskin toista sellaista lienee; henkiluku nousee nimittäin noin 2400 paikoille, ja manttaaliluku on 5 1/3,” lehdessä kirjoitetaan. 

Kirkkoa seurakunnalla ei vielä tuolloin ollut.  

“Kirkkoa meillä ei vielä ole, waan tekoa puuhataan parasta aikaa; rakennusrahoja on koottu”, kirjoittaa Ukko Salmela Uudessa Suomettaressa. 

Kirkko vihittiin käyttöön kolmantena adventtisunnuntaina 1876 

Keiteleen kirkon on suunnitellut arkkitehti Wolmar Westlin. Kirkko on tornillinen ristikirkko ja rakennettu paikkakunnalta lahjaksi saaduista puista. Kirkko vihittiin käyttöön kolmantena adventtisunnuntaina 17.12.1876. 

Keiteleen kirkostakin kirjoitti Uuteen Suomettareen Salmelan Ukko tuoreeltaan 3.1.1877. Artikkelin mukaan kirkon rakentaminen alkoi lokakuussa 1875 ja se valmistui kesäkuussa 1876. 

“Rakennusaineita ei ollut mitään edellä walmistettuja, waan ne tehtiin kowan talven aikana”, Uudessa Suomettaressa kirjoitetaan. “Siis lukija woi arvata, etteiwät täälläkään ole ukot unessa olleet eikä ajat walheista waluneet”, lehdessä todetaan. 

Salmela kehuu kirkon kauneutta hiukan kaarrellen. “Kirkon kauneutta emme voi itse niin tarkoin tuntea, kun ymmärrämme liian wähän kauniista näköalasta, waan kehuvat kaikki taiteilijat, etenkin siwistyneemmät henkilöt, maamme kauniimmaksi kirkoksi”, Salmelan Ukko kirjoittaa. 

Lisätiedot: Keiteleen seurakunta, vs.kirkkoherra Arto Penttinen, 0400 914 006, arto.penttinen@evl.fi 

Thu Nov 25 13:01:00 EET 2021