Uutislistaukseen

Piispa Jari Jolkkosen pääsiäistervehdys

PiispaJariJolkkonen_2019_2.jpg

Läpi lukkojenkin! 

”Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, opetuslapset olivat illalla koolla lukittujen ovien takana, sillä he pelkäsivät.” Evankeliumin mukaan apostolit pelkäsivät valtaapitäviä. Sotien aikana suomalaiset pelkäsivät pommeja. 

Kuluvana keväänä olemme suojautuneet kotiovien taakse jotakin sellaista, joka on niin pieni, ettei sitä voida silmin havaita. Näkymättömyys tekee siitä hankalan vastustajan. Se osaa kätkeytyä, ehtii aina edelle, ujuttautuu elimistöön ja iskee sisältä käsin. 

Epidemia on muuttanut oudolla tavalla arkeamme. Kättely ei käy, koskettaminen ei sovi ja väistämisestä on tullut outoa kohteliaisuutta. 

Kärsivien lista on pitkä. Yrittäjät pelkäävät koko omaisuutensa puolesta, työntekijät työpaikkojensa puolesta. Eniten kärsivät ne, jotka muutenkin ovat heikossa asemassa: vanhukset ja perussairaat. Maailman mittakaavassa kehittyvät maat kärsivät enemmän kuin länsimaat. 

Yhteiset vastoinkäymiset kirkastavat myös sen, että kuulumme yhteen. Siksi on ollut rohkaisevaa seurata, kuinka ihmisissä on herännyt myötätunto, vastuuntunto ja luova auttamishalu. Tästä selvitään yhdessä. Tulee aika, jolloin lapset palaavat kouluun ja erityksissä ollut isovanhempi saa lämpimän halauksen. 

Nilsiäläinen Sirkka totesi johtavassa maakuntalehdessä jotakin oivaltavaa: ”Minä olen jo 91-vuotias, tässä iässä eivät taudit enää pelota.” Hän tuskin tarkoittaa välinpitämättömyyttä. Pikemminkin kuulen siinä elämänkokemuksen, ehkä uskonvakaumuksenkin tuomaa levollisuutta. Asiat ovat hyvin. En murehdi huomisesta. Luotan siihen, että mitä tahansa tapahtuu, minusta pidetään huolta. Elänpä tai kuolen, minulle käy hyvin. 

Kristillisen uskon mukaan toivo suuntautuu tulevaisuuteen, eikä katso taaksepäin. Se suuntautuu hyvään, toisin kuin pelko tai viha. Se syntyy kamppailujen ja vaikeuksien keskeltä. Siksi velvoittaa meitä myös itse ponnistelemaan hyvän tulevaisuuden puolesta. 

Perimmäinen toivo tulee meille ulkopuoleltamme. Lukittujen ovien takana pelkäävien keskelle ilmestyy itse Ylösnoussut: ”Yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: Rauha teille!”. Tämän sanottuaan hän näytti heille haavansa. ”Ilo valtasi opetuslapset, kun he näkivät Herran.” 

Ylösnoussut Kristus on elämän ja kuoleman Herra. Hän kärsi puolestamme, sovitti syntimme ja kukisti kaiken pahan vallan. Siinä kukistui kuoleman valta, myös sen näkymättömän hyökkääjän. 

Siksi toivon, että tänä pääsiäisenä laulamme lujaa ja iloisesti niin, että kuuluu aina seinänaapureille saakka: ”Läpi lukkojenkin Herra Jeesus tulla voi, kuolleista hän noussut on!” 

Riemullista pääsiäistä lukkojen keskelle! 

 
Jari Jolkkonen  

2020-04-06 16:59:00.0