Iisalmen rovastikunta

Iisalmen rovastikuntaan kuuluvat Iisalmen, Lapinlahden, Kiuruveden, Nilakan, Rautavaaran, Sonkajärven, Varpaisjärven ja Vieremän seurakunnat. Rovastikunta (ruots. prosteri) on Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa hiippakunnan hallinnollinen osa. Lääninrovastina toimii 1.5.2015-30.4.2021 Pielaveden seurakunnan kirkkoherra Arto Penttinen.

Rovastikunnallinen yhteistyö mahdollistaa parhaimmillaan hyvien käytäntöjen jakamisen ja yhteen hiileen puhaltamisen siunauksen. Jotain virkistävää on myös siinä, että tavataan jollain tavoin samanhenkisiä ihmisiä laajemmalta alueelta.
 
- lääninrovasti Arto Penttinen, Nilakan seurakunnan kirkkoherra

Iisalmen rovastikunnan seurakunnat

Lue lisää Iisalmen rovastikunnan seurakunnista. Siirryt linkeistä kyseisen seurakunnan verkkosivuille.

Iisalmen rovastikunta – hyvien käytäntöjen jakamista ja yhteen hiileen puhaltamista

Hiippakunnan seurakunnat on jaettu rovastikuntiin, jotka ovat seurakuntaa suurempia hallinnollisia yksiköitä. Seurakuntien yhdistäminen on muuttanut monia rovastikuntia ja johtanut Siilinjärven rovastikunnankin lakkauttamiseen, missä yhteydessä Iisalmen rovastikunta sai mukaansa Keiteleen ja Rautavaaran seurakunnat. Rovastikunnan merkitys on varsin vähäinen. Sillä on suurempi merkitys hiippakunnalle kuin seurakunnille.

Lääninrovasti tukee ja edistää seurakuntien työtä

Tuomiokapitulin ja piispan apuna rovastikunnan hallinnossa on lääninrovasti. Lääninrovastina toimii joku rovastikunnan seurakuntien kirkkoherroista. Aiemmin hiippakunnan tuomiokapituli nimitti lääninrovastiksi jonkun kolmesta vaalissa eniten ääniä saaneesta kirkkoherrasta. Toimikausi oli kuusi vuotta. Lääninrovastin vaalissa olivat äänivaltaisia rovastikunnan papit ja lehtorit. Nykyisi lääninrovastin toimikausi on neljä vuotta ja tuomiokapituli tekee nimityksen ilman aiemmin pidettyä papiston vaalia.

Rovastikunnalla ei ole muuta pakollista hallintoa kuin lääninrovasti. Tosin eräät muutkin hiippakunnalliset vaalit toimitetaan rovastikunnittain (piispan, kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuuston jäsenten vaalit).

Rovastikunnan seurakunnilla voi olla rovastikunnittain järjestettyä yhteistyötä. Muilta osin rovastikunnan toiminta pelkistyy lääninrovastin toimivaltaan. Lääninrovasti tukee ja edistää seurakuntien työtä, asettaa rovastikunnallisia yhteistyöelimiä ja johtaa rovastikunnallista toimintaa, valvoo seurakuntien toimintaa sekä suorittaa piispan ja tuomiokapitulin hänelle antamat tehtävät. Lääninrovasti suorittaa piispantarkastusten yhteydessä seurakunnan toiminnan, talouden ja hallinnon tarkastuksen yhdessä pappisasessorin kanssa.  Lääninrovastin tehtäviin kuuluu myös vuoden kuluttua piispantarkastuksesta suorittaa jälkitarkastus, jossa keskiössä ovat piispan antamat kehittämistehtävät.

Rovastikunnallinen yhteistyö

Rovastikunnan merkitys on ajan mittaan muuttunut ja samalla vähentynyt. Jos muutama vuosi sitten olisi kirkolliskokouksessa hyväksytty uusi seurakuntarakenne seurakuntayhtymineen, olisi se tiennyt rovastikuntajärjestelmän loppua. Parhaimmillaan rovastikuntatyö merkitsee onnistuneita yhteisiä tapahtumia lähetystyön, diakoniatyön, jumalanpalvelus- ja musiikkityön sekä kasvatustyön merkeissä. Rovastikunnassamme kaikki kymmenen seurakuntaa vastaavat omasta hengellisestä toiminnastaan. Ylä-Savon seurakuntayhtymän seurakunnilla ei ole yhteisiä työaloja muuten kuin tukitoimien kohdalla. Rovastikunnallinen yhteistyö mahdollistaa parhaimmillaan hyvien käytäntöjen jakamisen ja yhteen hiileen puhaltamisen siunauksen. Jotain virkistävää on myös siinä, että tavataan jollain tavoin samanhenkisiä ihmisiä laajemmalta alueelta.

lääninrovasti
Arto Penttinen
Nilakan seurakunnan kirkkoherra