Iisalmen rovastikunta

Iisalmen rovastikuntaan kuuluvat IisalmenLapinlahdenKiuruvedenPielavedenSonkajärvenVarpaisjärven, Vieremän ja Pyhäjärven seurakunnat. Lääninrovastina toimii 1.5.2015-30.4.2021 Pielaveden seurakunnan kirkkoherra Arto Penttinen.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Lääninrovastin tervehdys

(Julkaistu Iisalmen Sanomissa 13.2.2016)

Iisalmen rovastikunta – hyvien käytäntöjen jakamista ja yhteen hiileen puhaltamista

Mikä on Iisalmen rovastikunta ja ketä siihen kuuluu? 

Iisalmen rovastikuntaan kuuluvat Iisalmen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Pyhäjärven, Sonkajärven, Varpaisjärven ja Vieremän seurakunnat. Rovastikunta (ruots. prosteri) on Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa hiippakunnan hallinnollinen osa. Hiippakunnan seurakunnat on jaettu rovastikuntiin, jotka ovat seurakuntaa suurempia hallinnollisia yksiköitä. Kussakin rovastikunnassa on 3–13 seurakuntaa. Rovastikunnan merkitys on varsin vähäinen. Sillä on suurempi merkitys hiippakunnalle kuin seurakunnille.

Lääninrovasti tukee ja edistää seurakuntien työtä

Tuomiokapitulin ja piispan apuna rovastikunnan hallinnossa on lääninrovasti. Lääninrovastina toimii joku rovastikunnan seurakuntien kirkkoherroista. Hiippakunnan tuomiokapituli nimittää lääninrovastiksi jonkun kolmesta vaalissa eniten ääniä saaneesta kirkkoherrasta. Toimikausi on kuusi vuotta. Lääninrovastin vaalissa ovat äänivaltaisia rovastikunnan papit ja lehtorit.

Rovastikunnalla ei ole muuta pakollista hallintoa kuin lääninrovasti ja lääninrovastin vaali. Tosin eräät muutkin hiippakunnalliset vaalit toimitetaan rovastikunnittain (piispan, kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuuston jäsenten vaalit). 

Rovastikunnan seurakunnilla voi olla rovastikunnittain järjestettyä yhteistyötä. Muilta osin rovastikunnan toiminta pelkistyy lääninrovastin toimivaltaan. Lääninrovasti tukee ja edistää seurakuntien työtä, asettaa rovastikunnallisia yhteistyöelimiä ja johtaa rovastikunnallista toimintaa, valvoo seurakuntien toimintaa sekä suorittaa piispan ja tuomiokapitulin hänelle antamat tehtävät.

Hyvien käytäntöjen jakamista

Rovastikunnan merkitys on ajan mittaan muuttunut ja samalla vähentynyt. Jos viime toukokuussa olisi kirkolliskokouksessa hyväksytty uusi seurakuntarakenne seurakuntayhtymineen, olisi se tiennyt rovastikuntajärjestelmän loppua. Parhaimmillaan rovastikuntatyö merkitsee onnistuneita yhteisiä tapahtumia lähetystyön, diakoniatyön, jumalanpalvelus- ja musiikkityön sekä kasvatustyön merkeissä. Rovastikunnassamme kaikki kahdeksan seurakuntaa vastaavat omasta hengellisestä toiminnastaan. Ylä-Savon seurakuntayhtymän seurakunnilla ei ole yhteisiä työaloja muuten kuin tukitoimien kohdalla. Rovastikunnallinen yhteistyö mahdollistaa parhaimmillaan hyvien käytäntöjen jakamisen ja yhteen hiileen puhaltamisen siunauksen. Jotain virkistävää on myös siinä, että tavataan jollain tavoin samanhenkisiä ihmisiä laajemmalta alueelta.

Arto Penttinen
lääninrovasti
Pielaveden seurakunnan kirkkoherra